keskiviikko, 26. syyskuu 2012

Giddensin teorioiden hyödyt ja haitat

tiistai, 25. syyskuu 2012

Giddens ja Habermas

 Meidän ryhmän opponoinnin kohdehan on Habermas. Oletettavasti siis Giddensillä ja Habermansilla tulisi löytyä joitakin linkkejä toisiinsa. Näitä linkkejä löytääkseni päätin kokeilla mitä Google tietää hakusanalla ”Giddens Habermas”. Ja niitä tuloksiahan sitten olinkin paljon….. Näiden kahden hepun ajatusmaailmoiden vertailusta löytyi jopa kirjojakin (tosin vain myynnissä)!
 
Noh, mikä siis yhdistää PR:n tutkimuksessa ja teorioissa Habermasia ja Giddensiä? Ymmärtääkseni, heidän ajatuksensa liippaavat hyvinkin läheltä erilaisten sosiaalisten rakenteiden integroitumista.  Jos ymmärsin väärin, korjatkaa ja tarkentakaa!
 
Kuten huomata saattaa, en nyt vielä kuitenkaan ihan täysin perehtynyt Habermasin ja Giddensin suhteeseen.

Täältä löytyy ainakin juttua heistä, jos joku haluaa tarkemmin aiheeseen tutustua:

http://soc.sagepub.com/content/31/1/111.full.pdf
 
Ja jos joku osaa hollantia, niin täältä (ainakin abstraktin mukaan) löytyy mielenkiintoiselta kuulostava käytännön esimerkki Habermasin ja Giddensin teorioista.

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/9526795
 
- Riikka

ps. pahoitteluni peräkkäisten postauksieni määrästä...


tiistai, 25. syyskuu 2012

Giddens ilmastonmuutoksesta

Hei nyt löyty kiva (= helposti ymmärrettävä, lyhyt ja OIKEASTI mielenkiintoinen) video! Kyseessä on siis pieni pätkä Giddensin haastattelusta 2009, jolloin Giddens oli juuri julkaissut uuden kirjansa.
 
Tässä haastattelussa Giddens toteaa, että ilmastonmuutos on suuri haaste, johon ei olla politiikassa aiemmin törmätty. Ongelmalliseksi aiheeksi ilmastonmuutoksen tekee Giddensin mukaan se, että se on käsitteenä niin futuristinen ja abstrakti. Tämän vuoksi se ei vaikuta ihmisten jokapäiväiseen elämään ja eikä näin ollen herätä suuria haluja tehdä asialle jotain.  Politiikan tehtävänä olisikin saada ihmiset ymmärtämään asian vakavuus. Tai no, myös poliitikkojen täytyisi ymmärtää ilmastonmuutoksen kokonaisuus ja se, miten tärkeää olisi huomioida ilmastonmuutos politiikassa. Giddensin mukaan ilmastonmuutospolitiikka ei olekaan vain tietyn puolueen, vaan kaikkien puoluiden tärkeä teema. Poliitikkojen vakuuttamiseksi olisi tärkeää järjestää enemmän aktivisti – ja siviliitoimintaa, jotka muistaisivat muistuttaa asiasta poliitiikkoja myös silloin kun ilmastonmuutosta ei ole mainittu uutisissa pitkään aikaan.
 
Jotta ihmiset saadaan ymmärtämään ilmastonmuutoksen vaikutukset, tulisi Giddensin mukaan keskittyä enemmän niihin ideaalisiin ja suuriin, mutta silti realistisiin muutoksiin, jotka seuraisivat siitä kun ilmastonmuutosta vastaan ruvettaisiin jo nyt kunnolla taistelemaan. Tätä Giddens kutsuu utopiseksi realismiksi. Toisin sanoen, politiikkojen tulisi keskittyä kertomaan siitä positiivisesta tulevaisuudesta, jonka ilmastonmuutokseen puuttuminen ihmisille loisi.  Sen sijaan siis, että paasattaisiin ihmisille kuinka ilmastonmuutos on katastrofaalista. Mielestäni erityisen hyvä pointti Giddensiltä!
 
Niin, Giddens myös mainitsee, että suurimmat poliittiset ja muut muutokset ovat tapahtuneet sotien jälkeen. Tarvitaanko todellakin vielä lisää luonnonkatastrofeja todistamaan poliitikoille, että asialle todella täytyisi tehdä jotain?? 

http://www.youtube.com/watch?v=uT3GD0nVS3Y

- Riikka

tiistai, 25. syyskuu 2012

Giddens vs. Marx

Giddensistä tietoa etsiessä ei voi olla törmäämättä myös Marxin nimeen. Eipä tämä ihme olekaan, sillä kuten Falkheimer (2007) toteaa, Giddensin ajatukset perustuvat sosiologien Marxin, Durkhimin ja Weberin teorioiden kritisointiin. Callenicosin (1985) mielestä taas Giddensin ajatukset ja yhteiskunnan analysointitavat ovat varsin mainioita, mutta eivät kuitenkaan poikkea lopulta paljoa Marxin luomista malleista. Callenicos (1985) lisääkin, että Giddensin rakenteistumisen teoria voidaan ajatella olevan vain kehittyneempi versio Marxilaisuudesta.
 
Callenicos (1985) pohtiikin artikkelissaan Giddensin ja Marxin ajatusmallien eroja.  Mielestäni mielenkiintoisin kohta oli kuitenkin se, jossa Callenicos (1985) viittasi Giddensin omiin kommentteihin Marxilaisuudesta.
 
Callenicoksen (1985) mukaan Giddens väittää:
 
- , että Marxin analyysitapa on hyvin mekaaninen ja kapitalistinen
- , että Marxin teoria on yksipuolinen ja ” is economically reductive account of human conduct.” (en oikeen osannut suomentaa tuota lausetta järkevästi…)
- , että Marxin teoriat yhteiskunnasta vähättelevät ihmisten tärkeää roolia muuttuvassa yhteiskunnassa
- , että hän pyrkii kumoamaan Marxin yhteiskunnan evoluutioteorian
 
 Callenicos (1985) väittää myös artikkelissaan, että Giddens tulkitsee väärin Marxin ajatuksia, sillä Giddens muka käsittelee Marxia vain evolutionistina, joka ajattelee kehityksen tapahtuman  väistämätöntä kohti ennaltamäärättyjä tavoitteita.
 
Artikkeli oli erittäin mielenkiintoinen, erityisesti siksi, että siitä huokui jonkinsortin negatiivisuus Giddensiä kohtaan, hah!  Kaikkea Callinocsen ajatuksista en ihan ymmärtänyt, mutta itseäni jäi nyt ehkä oikeasti vaivaamaan, kuinka paljon lopulta Marxin ja Giddensin ajatuksissa on samaa?
 
 
Lähteet:
 
Callinicos, A. 1985. Anthony Giddens: A Contemporary Critique. Theory and Society. 14(2) p.  133-166
J. Falkheimer, J. 2007. Public Relations Rewiev 33 (2007) 287–293
 

Jos Marxin ja Giddensin eroavaisuudet kiinnostavat, tämä on myös hyvä artikkeli luettavaksi:
Wright, E. O. 1982. Gidden’s Critique of Marxism. University of California, Berkeley 1979.


- Riikka

tiistai, 25. syyskuu 2012

Giddens and the 'G'-word

Eräs Terhi Rantanen on haastatellut Anthony Giddensiä Global Media and Communication -aikakauslehteen. Haastattelun nimi on Giddens and the ’G’-word: An interview with Anthony Giddens ja se on julkaistu vuonna 2005. Online-versio on luettavissa osoitteessa http://gmc.sagepub.com/content/1/1/63, mutta tarvitsette sitä varten yliopiston verkon.
Keräilin jutusta mielenkiintoisimpia paloja globalisaatiosta:
  • Ennen kuin globalisaation termi oli olemassa, puhuttiin internationalisuudesta tai internationaalisista suhteista
  • Muitkin sosiaalisten tieteiden tutkijoita olivat pyörinyt globalisaation käsitteen ympärillä, kun Giddens kehitteli termiä, koska globalisaation aika oli käsillä ja termille tarvetta.
  • Syy, miksi Giddens päätyi miettimään globalisaatiota ja näin kehittelemään globalisaation termin, oli se, että Giddens oli kiinnostunut risteymäkohdasta henkilökohtaisen elämän, globaalin elämän ja   instituutioiden välillä.
  • Giddens näkee globalisaation rakentuvan kahdesta muutoksen pylväästä: henkilökohtaisen elämän (ja jopa identiteetin) muutos ja globaalien instituutioiden muutos
  • Kun meistä tuli globalisaation aikalaisia, elettiin 60-70 –lukujen taitetta, jolloin satelliittiviestintä ja tietokoneiden aikakausi alkoi.
  • Mediaa ja viestintää ei useinkaan termeinä liitetä globalisaatioon, koska globalisaation termin parissa työskennelleistä sosiologeista kukaan paitsi Manuel Castells ei ollut järin kiinnostunut mediasta tai viestinnästä. Sen sijaan puhutaan yleensä ’vuorovaikutuksesta’, ’suhteista’ ja ’yhdistettävyydestä’. Globalisaatiolle ei myöskään ole yksittäistä, ainoaa oikeaa selitystä. Media ja viestintä ovat silti Giddensin mukaan kriittisiä rakennetekijöitä globalisaation termissä.
  • Samassa jutussa puhutaan tuosta aikaisemmassa globalisaatio-postauksessa mainitusta puolestapuhujien ja vastustajien ilmiöstä.

- Nina